|
Molemminpuolisen seiväshypyn MM-kisat |
| la 13.04. | Helsinki, Liikuntamylly | | Järjestävä seura | Helsingin Tarmo, HIFK |
| WA-luokka | - |
| WWW | https://bothsidepvworldchamps.blogspot.com |
| Järjestäjän lisätiedot |
|
| Sarjat/Lajit |
13.04. klo 17:00 alkaen:
|
| Lajien lisätiedot | |
| Ilmoittautuminen |
11.04.2019 mennessä
Lisätiedot: ei osanottomaksua molemminpuolisen (vasemman puolen) kilpailuihin, kilpailuun voi ilmoittautua myös vielä paikan päällä
|
| Ilmoittautumismaksut |
Ei annettu.
|
| Tiedustelut |
Henkilö/Toimisto: United Pole Vaulters
Sähköpostiosoite: [email protected]
|
| Tulospalvelu |
|
| Lisätietoja |
Molemminpuolisen seiväshypyn kilpailu on kunnianosoitus suomalaisen seiväshypyn ainutlaatuiselle historialle. Yhdistelmäseiväshypyn ensimmäiset viralliset MM-kisat elvyttää yli sadan vuoden takaisen perinteen, josta jokaisen suomalaisen seiväshyppääjän tulisi olla ylpeä!
Urheilijan hyppäämät tulokset sekä oikealta että vasemmalta puolelta lasketaan yhteen. MM-tittelin vie se, jonka yhteistulos on paras. Miesten kilpailussa aloituskorkeutena 190. Naisten ja nuorten kilpailuissa aloitus 120.
Molemminpuolinen seiväshyppy oli Suomen mestaruuskilpailujen lajina viimeisen kerran vuonna 1911. Viimeinen virallinen SE-tulos on Urho Aaltosen (Tampereen Pyrintö) hyppäämä vuoden 1910 SM-kisojen voittotulos 620 (320+300). Kisakaupunki oli Viipuri ja seiväshypyn päivämäärä 2.7.1910.
Molemminpuolinen seiväshyppy ei ollut enää vuonna 1923 kilpailulajina, mutta mainitaan vielä neljännessä painoksessa kirjassa Yleisurheilun pisteet (1923, toimittanut Eino Havas). Ensimmäinen painos julkaistiin 1907.
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuun erikoistuneet, ansioituneet urheiluhistorian tutkijat, Ari Törmä sekä Aulis Tiensuu, ovat varmentaneet, että Suomi on ollut maailman ainoa maa, jossa yhdistelmäseiväshyppyä on harrastettu. Asiaan vaikutti oleellisesti Viktor Heikelin (1842-1927) innostuneisuus ja oivaltava ajattelutapa. Hän opiskeli Englannissa ja Saksassa ja toi näiltä opintomatkoiltaan tuliaisena yleisurheilun Suomeen. Yhdistelmäseiväshypyn suosiota edisti myös Viktor Damm (1864-1944), jonka muina meriitteinä pidetään muun muassa aloitetta, jonka seurauksena perustettin nykyisin Suomen Urheiluliitto -nimellä tunnettu, edelleen toimiva yhdistys (SUL).
Ensimmäiset yhdistelmäseiväshypyn kilpailut pidettiin Turussa 21.6.1892. Kilpailusta saatiin tulokset, ihme kyllä, jo ennen Tilastopajaa:
1. Johan Blomster 462 (251 + 211)
2. Paul Richter 453 (251 + 202)
3. Aleksander Kulla 445 (251 + 194)
Viktor Heikelin pitämien, nuorison suosimien, Akilleskilpailujen pääsyvaatimuksena oli alkuaikoina "kolme hidastetua kieppiä rekkitangolla." Tätä perinnettä kunnioitetaan myös United Pole Vaultersin kilpailuissa. Mukaan pääsevät vain tämän testin läpäisseet, parhaista kovakuntoisimmat urheilijat!
Uskomme, että yhdistelmäseiväshypyn harrastajamäärät tulevat lisääntymään vähitellen, kun kisoja aletaan järjestää enemmän.
Ensimmäinen kilpailu järjestettiin 14.3.2019 (Hyvän tuulen seiväskisat) Liikuntamyllyssä Helsingissä. Jussi Autio hyppäsi yhteistuloksen 700 (400+300). Kyseessä on siis lajin uusi SE- ja ME-tulos!
Toinen virallinen kilpailu pidettiin Helsingissä 28.3.2019. Kilpailuun osallistui ensimmäistä kertaa naisten sarjan edustaja, Japanin Kaede Ohkawa, joka teki yhteistuloksen 400 (150+250). Tulos on siis tämän hetken naisten maailmanennätys! Miesten kilpailussa Jussi Autio ylsi tulokseen 720 (320+400). Myös 9-vuotias Urho Aro sai yhteistuloksen 290 (130+160), joka on tämänhetkinen nuorten sarjojen ME-tulos.
Molemminpuolisen hyppäämisen harjoittelun etuna on mm. lihastasapainon paraneminen, ja sen avulla monien vammojen ennaltaehkäisy. Myös urheilun näkeminen filosofiselta kannalta, symbolisena toimintana, on itsessään palkitsevaa. Tämä, jos mikä, on seiväshypyn arvostamista.
Jos taas asiaa ajatellaan puhtaan viihteen näkökulmasta, yhdistelmäseiväshypyn kilpailut voivat olla todellinen jännitysnäytelmä. Kilpailut tulisi järjestää siten, että urheilijat hyppäisivät ensin kilpailun heikommalta puoleltaan. Se loisi asetelman toisen kilpailun finaalille, jossa urheilijat hyppäisivät niin korkealta kuin mahdollista omalta paremmalta puoleltaan. Vain mielikuvitus on rajana, miten pitkälle tämä uusi laji voikaan vielä kehittyä.
Molemminpuolisen seiväshypyn MM-kilpailuja ei ole koskaan aikaisemmin järjestetty.
Tämä historiallinen tapahtuma on siis kaikille avoin ja siitä on tiedotettu myös kansainvälisesti.
Ketkä mahtavat viedä ensimmäiset MM-tittelit?
Kuinka monta ME-tulosta kisojen aikana nähdään?
Tomas Wecksten (555) on varmistanut lähtevänsä kilpailuun mukaan, joten 8,5 metrin raja voi olla mahdollista. Ehkä jopa 9 metrin haamuraja!
|
|